6,346
edits
EijaPaatero (talk | contribs) (Created page with "Prokloksen kirjoitukset ulottuivat lähes kaikille oppimisen aloille filosofiasta ja astronomiasta matematiikkaan ja kielioppiin. Hän tunnusti, että hänen valaistumisensa ja filosofiansa tulivat ylhäältä, ja hän uskoi olevansa itse se, jonka kautta jumalallinen ilmoitus saavutti ihmiskunnan.") |
EijaPaatero (talk | contribs) (Created page with "Bacon keräsi vuosien mittaan ympärilleen ryhmän kirjailijoita, jotka vastasivat lähes koko Elisabetin ajan kirjallisuudesta. Osa heistä kuului "salaseuraan", jota hän kutsui nimellä “The Knights of the Helmet”, (Kypärän ritarit). Sen tavoitteena oli oppineisuuden edistäminen laajentamalla englannin kieltä ja luomalla uutta kirjallisuutta, jota ei kirjoitettu latinaksi vaan sanoilla, joita englantilaiset pystyivät ymmärtämään. Bacon järjesti myös S...") |
||
| (12 intermediate revisions by the same user not shown) | |||
| Line 145: | Line 145: | ||
=== Prokloksen opettaja === | === Prokloksen opettaja === | ||
Saint Germain toimi sisäisillä tasoilla neoplatonistien takana olevana mestariopettajana. Hän innoitti kreikkalaista filosofia Proklosta (n. 410-485 jKr.), joka oli | Saint Germain toimi sisäisillä tasoilla neoplatonistien takana olevana mestariopettajana. Hän innoitti kreikkalaista filosofia Proklosta (n. 410-485 jKr.), joka oli Ateenassa sijainneen Platon akatemian suuresti kunnioitettu johtaja. Hän paljasti oppilaalleen tämän edeltävän elämän pythagoralaisena filosofina ja osoitti Proklokselle myös Konstantinuksen kristinuskon väärentelyn ja individualistisen polun arvon (joka johtaa Jumal-liekin yksilöllistämiseen), jota kristityt kutsuivat "pakanuudeksi". | ||
Proklos perusti filosofiansa periaatteelle, jonka mukaan on olemassa vain yksi todellinen todellisuus – "Yksi", joka on Jumala eli Jumaluus, kaikkien elämän pyrkimysten lopullinen päämäärä. Filosofi sanoi: "Kaikkien ruumiiden tuolla puolen on sielun olemus, ja kaikkien sielujen tuolla puolen on henkinen luonne, ja kaikkien henkisten olemusten tuolla puolen on Yksi."<ref>Thomas Whittaker, ''The Neo-Platonists: A Study in the History of Hellenism'', 2d ed. (Cambridge: Cambridge University Press, 1928), s. 165.</ref> | Proklos perusti filosofiansa periaatteelle, jonka mukaan on olemassa vain yksi todellinen todellisuus – "Yksi", joka on Jumala eli Jumaluus, kaikkien elämän pyrkimysten lopullinen päämäärä. Filosofi sanoi: "Kaikkien ruumiiden tuolla puolen on sielun olemus, ja kaikkien sielujen tuolla puolen on henkinen luonne, ja kaikkien henkisten olemusten tuolla puolen on Yksi."<ref>Thomas Whittaker, ''The Neo-Platonists: A Study in the History of Hellenism'', 2d ed. (Cambridge: Cambridge University Press, 1928), s. 165.</ref> | ||
| Line 151: | Line 151: | ||
Prokloksen kirjoitukset ulottuivat lähes kaikille oppimisen aloille filosofiasta ja astronomiasta matematiikkaan ja kielioppiin. Hän tunnusti, että hänen valaistumisensa ja filosofiansa tulivat ylhäältä, ja hän uskoi olevansa itse se, jonka kautta jumalallinen ilmoitus saavutti ihmiskunnan. | Prokloksen kirjoitukset ulottuivat lähes kaikille oppimisen aloille filosofiasta ja astronomiasta matematiikkaan ja kielioppiin. Hän tunnusti, että hänen valaistumisensa ja filosofiansa tulivat ylhäältä, ja hän uskoi olevansa itse se, jonka kautta jumalallinen ilmoitus saavutti ihmiskunnan. | ||
Proklos tunnusti, että hänen valaistumisensa ja filosofiansa tulivat ylhäältä – hän tosiaan uskoi itse olevansa se, jonka kautta jumalallinen ilmoitus saavutti ihmiskunnan. "Häneltä ei näyttänyt puuttuvan jumalallista inspiraatiota", kirjoitti hänen oppilaansa Marinus, "sillä hän tuotti viisaasta suustaan sanoja, jotka muistuttivat mitä tiheimmin satavaa lunta, niin että hänen silmistään säteili kirkas valo ja muu osa hänen olemuksestaan oli osallisena jumalallisesta valaistuksesta."<ref>Victor Cousin and Thomas Taylor, käänt., ''Two Treatises of Proclus, The Platonic Successor'' (London: n.p., 1833), s. vi.</ref> | |||
<div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> | <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> | ||
| Line 195: | Line 193: | ||
[[File:Portrait of a Man, Said to be Christopher Columbus.jpg|thumb|left|alt=caption|<span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Posthumous portrait of Christopher Columbus by Sebastiano del Piombo (1519)</span>]] | [[File:Portrait of a Man, Said to be Christopher Columbus.jpg|thumb|left|alt=caption|<span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Posthumous portrait of Christopher Columbus by Sebastiano del Piombo (1519)</span>]] | ||
< | <span id="Christopher_Columbus"></span> | ||
=== | === Kristoffer Kolumbus === | ||
{{Main-fi|Christopher Columbus|Kristoffer Kolumbus}} | |||
{{Main|Christopher Columbus}} | |||
Saint Germain oli ruumiillistuneena myös Kristoffer Kolumbuksena (1451-1506), Amerikan löytäjänä. Yli kaksi vuosisataa ennen Kolumbuksen purjehdusta oli Roger Bacon luonut pohjan Kolumbuksen matkalle Uuteen maailmaan todetessaan ''Opus Majus'' -teoksessaan, että "Espanjan länsipuolen reunan ja Intian itäpuolen alun välinen meri on purjehdittavissa muutamassa päivässä, jos tuuli on suotuisa."<ref>David Wallechinsky, Amy Wallace ja Irving Wallace, ''The Book of Predictions'' (New York: William Morrow and Co., 1980), s. 346.</ref> Vaikka lausunto oli virheellinen, sillä Espanjan länsipuolella oleva maa ei ollut Intia, oli sillä ratkaiseva merkitys Kolumbuksen löytöretkelle. Hän siteerasi kohtaa vuonna 1498 lähettämässään kirjeessä kuningas Ferdinandille ja kuningatar Isabellalle ja totesi, että hänen vuoden 1492 matkansa oli osittain saanut innoituksensa tästä visionäärisestä lausunnosta. | |||
Saint Germain | |||
Kolumbus uskoi, että Jumala oli tehnyt hänet "uuden taivaan ja uuden maan lähettilääksi, josta Hän puhui Johanneksen ilmestyskirjassa puhuttuaan siitä ensin Jesajan suulla." "Tämän Intia-yrityksen toteuttamisessa",<ref>Clements R. Markham, ''Life of Christopher Columbus'' (London: George Philip and Son, 1892), s. 207–208.</ref> hän kirjoitti kuningas Ferdinandille ja kuningatar Isabellalle vuonna 1502, "ei järki, matematiikka eivätkä kartat olleet minulle hyödyksi. Jesajan sanat toteutuivat täysin." Hän viittasi Jesajan kirjan profetiaan 11:10-12, jonka mukaan Herra vapauttaa "kansansa jäännöksen... hän korjaa talteen Israelista pois ajetut ja kokoaa yhteen Juudasta eri tahoille hajotetut maailman neljältä kulmalta.<ref>''Encyclopaedia Britannica'', 15th ed., s.v. “Columbus, Christopher.”</ref> | |||
Hän oli varma siitä, että hänet oli jumalallisesti valittu tehtäväänsä. Hän tutki Raamatun profeettoja ja kirjoitti tehtäväänsä liittyviä kohtia itse laatimaansa kirjaan, jonka nimi oli ''Las Proficias'' eli ''Profetiat'' – täydellisessä muodossaan ''Profetioiden kirja koskien Intian löytämistä ja Jerusalemin palauttamista''. Vaikka asiaa korostetaan harvoin, on tämä niin syvälle historiaan juurtunut tosiasia, että jopa ''Encyclopaedia Britannic''a sanoo yksiselitteisesti, että "Kolumbus löysi Amerikan ennemminkin profetian kuin tähtitieteen avulla." | |||
[[File:Francis Bacon, Viscount St Alban from NPG (2).jpg|thumb|upright|alt=caption|<span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Francis Bacon, Viscount St Alban, by unknown artist</span>]] | [[File:Francis Bacon, Viscount St Alban from NPG (2).jpg|thumb|upright|alt=caption|<span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Francis Bacon, Viscount St Alban, by unknown artist</span>]] | ||
=== Francis Bacon === | === Francis Bacon === | ||
{{Main-fi|Francis Bacon|Francis Bacon}} | |||
{{Main|Francis Bacon}} | |||
Francis Baconina (1561–1626) hän oli filosofi, valtiomies, esseisti ja kirjallisuuden mestari. Baconia on kutsuttu suurimmaksi mieleksi, jonka länsi on koskaan tuottanut. Bacon tunnetaan induktiivisen päättelyn ja tieteellisen menetelmän isänä, ja nämä juuri ovat suuressa määrin vastuussa siitä teknologian aikakaudesta, jossa nyt elämme. Hän tiesi ennalta, että vain soveltava tiede voisi vapauttaa ihmismassat inhimillisestä kurjuudesta ja pelkän selviytymisen takia raadannasta, jotta he voisivat tavoitella sitä korkeampaa henkisyyttä, jonka he kerran tunsivat. | |||
"Suuri uudistus" (Great Instauration) (tarkoittaa entiselleen palautusta rappeutumisen, erehdysten tai turmeltuneisuuden jälkeen) oli hänen kaavansa "koko laajan maailman" muuttamiseksi. Ajatus syntyi ensimmäisen kerran Baconin ollessa vasta poika. Kun hän myöhemmin kiteytti sen samannimisessä teoksessaan vuodelta 1607, se käynnisti Englannin renessansin. | |||
Bacon keräsi vuosien mittaan ympärilleen ryhmän kirjailijoita, jotka vastasivat lähes koko Elisabetin ajan kirjallisuudesta. Osa heistä kuului "salaseuraan", jota hän kutsui nimellä “The Knights of the Helmet”, (Kypärän ritarit). Sen tavoitteena oli oppineisuuden edistäminen laajentamalla englannin kieltä ja luomalla uutta kirjallisuutta, jota ei kirjoitettu latinaksi vaan sanoilla, joita englantilaiset pystyivät ymmärtämään. Bacon järjesti myös [[Special:MyLanguage/Bible translations|Raamatun King James Version eli kuningas Jaakon Raamatun]] kääntämisen, sillä hän oli päättäväinen sen suhteen, että tavallisen kansan pitää itse saada lukea Jumalan sanaa. | |||
<div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> | <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> | ||
edits