Law of cycles/fi

 
Part of a series of articles on Cosmic Law

---

Cosmic law

---

Law of containment Law of correspondence Law of cycles Law of forgiveness Law of karma Law of the One Law of transcendence  

Syklien laki on matemaattinen kaava, jonka mukaan Henki kiertyy Aineen lävitse ja Aine Hengen lävitse.

Kaikkien syklien alkuperä

Lähestymme syklien lakia kunnioittavasti, sillä siinä Luoja ilmaisee Itseään. Lain toiminta ihmisessä, maassa, alkuaineissa ja tähdissä jättää todisteen hänen olemuksestaan jalanjälkinä hiekassa, polkuna lumessa. Missä vain huomaammekin hänen merkkejään äärettömyyden kierähtämisestä ajan ja paikan äärelliseksi spiraaliksi, siinä hän on ollut, siinä viipyy hänen kunnioitusta herättävä, ihana Läsnäolonsa – heti hänen luomuksensa verhotun spiraalin takana.

Kun syklien laki alkaa avautua, paljastuu suurenmoisia, kaikkialle ulottuvia salaisuuksia ihmisen olemuksesta mikrokosmoksena ja osana makrokosmosta. Mysteerikoulujen adeptit ovat tuhansien vuosien ajan huolella varjelleet näitä salaisuuksia, sillä näiden lakien ymmärtäminen valmistaa ennustettavissa olevan kasvualustan evoluutiolle – ja voiman aloittaa omat syklimme.

Mistä tahansa aloitammekin, jos seuraamme elämän tarjoamaa sykliä sen alkulähteelle asti, tulemme kohtaamaan Jumalan kasvokkain. Sillä hän on jokaisen syklin aloittaja. Hän on kaiken muodon keskipisteessä pyörivä, liikkeelle paneva voima.

Syklin määritelmä

Sykli on ajan intervalli, jonka kestäessä toisiaan seuraavien tapahtumien tai ilmiöiden sarja täydentyy valmiiksi. Sen voi myös määritellä "toistuvaksi tapahtumasarjaksi, joka ilmenee sellaisessa järjestyksessä, että edellisen sarjan viimeinen tapahtuma edeltää välittömästi seuraavan tapahtumasarjan ensimmäistä tapahtumaa".

Aseta käsi sydämellesi ja tunne sydämenlyöntiesi syklit, fyysisen elämäsi syke, joka ylläpitää sielun Aineessa tarvitsemaa käyttövälineistöä elossa. Katso palavaa hehkulamppua. Valo loistaa, koska sähkö värähtelee sen hehkulangassa kuusikymmentä kertaa sekunnissa -taajuisina sykleinä. Kuuntele viulumusiikkia. Aistit jousen syklisen värähtelyn resonoivan tärykalvoja vasten äänenä.

Koko maailmankaikkeus voidaan ymmärtää syklien termein. Luomakunnan kudelma ilmenee henkisinä äänivirtauksina, jotka värähtelevät syklisen lain mukaisesti. Tämä muodon maailma aina atomeita ja elektronejaan myöten kumartaa tätä syklistä Hengestä Aineeseen – Aineesta Henkeen – vaihtovuoroisuutta, ja vaihtelu tapahtuu täysin yhden ainoan elementin sisällä: sen, josta kaikki elämä virtaa.

Kosminen magneetti

Ymmärtääksemme erään keskeisen syklien lain perusperiaatteen meidän on kaivauduttava Henkis-Aineellisen maailmankaikkeutemme syvimpien mysteerien äärelle. Täällä kohtaamme kaikista sykleistä yksinkertaisimman ja mahtavimman: kaksoissykkeen, joka on kosmoksen sydämenlyönti. Täältä löydämme sen yhden elementin, ikuisessa tasapainossa, ikuisesti sykkien rytmikkäitä syklejä, jotka kaikuvat jokaisen atomin sisäiseen ytimeen asti.

Taolaisuuden koko uskonnollinen yin/yang filosofia rakentuu syklisen vuorovaikutuksen olemassaololle ja tärkeydelle: vuorottelu tapahtuu äärettömän hierarkian vastakohtaisten tai toisiaan täydentävien voimien kesken. Tämä on suursykli Alfasta Omegaan.

Kuulemme sen atomin lauluna omassakin kosmoksessamme. Se on Jumaluuden hengitystä sisään ja ulos. Tämä alkusykli on kahden voiman yksinkertaisin suhde – ja samalla kaikkein laajin kaikenkattava toiminta. Jos pystymme selkeästi käsittämään Henki/Aineen eli Isä/Äidin välisen, syklistä virtausta ja ykseyttä synnyttävän liikkeen periaatteet, on kuin olisimme saaneet kirjastokortin Jumalan aarreaitan universaalin tiedon varastoon. Tämä jumalallinen polaarisuus on läsnä kaikkialla kosmoksessa – Suuren Keskusauringon tasapainoisesta sykkeestä vetyatomin systeemiseen tasapainotilaan saakka.

Äänen tieteestä ja Veljeskunnan arkistoista saatavan tiedon pohjalta meille selviää, että koko ilmenevä kosmos on värähtelyiden keskinäistä vuorovaikutusta – valtava sähkömagneettisten aaltojen verkko, joka värähtelee eri nopeuksilla sykliä kohden. Ja mitä on värähtely, jollei syklisen liikkeen määrittämistä suhteessa ajan ja tilan raamiin? Syklien asteikko on ääretön – yhdestä miljardien vuosien syklistä miljardeihin sykleihin joka sekunti.

Transsendenssin laki

Kun pohdiskelemme Jumalan Olemuksen valtavaa odysseiaa ikuisten kierrosten alkujen ja loppujen kautta, voimme tehdä kohtalokkaan kysymyksen: Miksi? Mikä on kaiken tarkoitus, jos maailmankaikkeus on vain loputtomia kierroksia, joita ihminen tomuhiukkasellaan kiertelee avaruuden rannattomalle merelle heitettynä?    Minkälainen Jumala on olemassa äärettömän tilan loputtomissa sykleissä?

Saamme vastaukseksi, että syklien laki toteuttaa transsendenssin lakia. Jumala on rajoja ylittävä, transsendenttinen olento. Jokaisella uloshenkäyksellään hän laajenee kosmisen täydellisyyden ja kauneuden yhä korkeampaan tilaan.

Syklit eivät todellisuudessa ole ympyröitä tai siniaaltoja vaan spiraaleja – kultaisen leikkauksen geometrisessa suhteessa (1:1,618…) äärettömästi laajenevia spiraaleja. Jokainen toistaan seuraava evoluutiosykli ottaa sisäänsä enemmän jumaluutta. Jokainen kierre lähettää meidät Jumalan kosmoksen kehon laajempiin sfääreihin.

Niin kuin kosmoksen syklit kiertyvät ylöspäin yhä suurempiin ulottuvuuksiin, samoin ihminen voi ikuisesti ylittää Materian hunnut, jotka muodostavat luokkahuoneet hänen sielunsa kehitykselle.

Elämän ympyrä

Ikuisuuden ja evoluution arvoitus sisältyy ympyrän symboliikkaan. Ympyrä on kaksiulotteinen esitys spiraalista, joka saa alkunsa pyramidin neliön muotoisesta perustasta ja nousee toteutumisensa huippuun elämän päällyskivessä. Ja siellä, päällyskiven keskustassa toimii transsendenssin laki Jumalan silmän kautta. Silloin kun spiraali nousee Kaikkinäkevän Silmän lävitse, se ylittää muodon ulottuvuudet ja siirtyy Aineesta Henkeen.

Tämä on syklien lain täyttymys. Sen alku on Jumalan sydämessä ja täyttymys ilmenee kaikessa täydellisessä luomisen työssä. Ikuinen Logos on piste ympyrän keskellä, päällekkäisistä ympyröistä kerrostuvien syklien alku ja loppu. Hengestä spiraalina alkava energia laskeutuu Aineeseen, tiivistyy siellä liekin ympärille ja palaa sitten – silmänräpäyksessä – takaisin Henkeen Jumalan tietoisuuden laskevia ja nousevia spiraaleja pitkin.

Taivaankappaleet käyvät läpi syklistä evoluutiota Hengessä, Jumalan Olemuksen laajemmassa äärettömyyden spiraalissa – ne kulkevat aineellisen muodon lävitse ja palaavat Henkeen. Kiertyvät spiraalit lähettävät liikkeelle energiavirtoja muotoon ja sieltä ulos niin makrokosmoksessa kuin mikrokosmoksessakin.

Kaikkialla maailmankaikkeudessa toistuu syklien paluu uudelleen ja uudelleen äärettömällä tarkkuudella, ikuisuuksien mantuja halkoen, kultaisen leikkauksen suhteessa laajeten.

Ihminen kanssaluojana

Ympyrä esittää spiraalin läpileikkausta. Sillä ei ole alkua eikä loppua, mutta se näyttäytyy rajallisena ilmestyessään fyysiseen maailmankaikkeuteen planeettojen, tähtien, galaksien – ja ihmisen muodossa. Vaikka ympyrä itse on ilman alkua ja loppua, Jumalan käsi saattaa piirtää kehän johonkin kohtaan pystyviivan ja luo siten alun ja lopun. Tällä tavoin alkavat uudet syklit ja syntyvät uudet maailmat.

Pudotapa kivi tyyneen lampeen ja tarkkaile syklistä laineiden etenemistä pehmeän rytmikkäänä kuviona. Pudota kivi nyt vellovaan veteen. Tuloksena syntyy monimutkainen aaltojen vuorovaikutusmalli, mutta kiven aloittama sykli jatkaa vaikutustaan vedessä. Tällä tavoin vaikuttavat myös Jumalan käsi ja hänen lähettiläänsä. Koko maailmankaikkeus on syklisten värähtelyjen vuorovaikutusta, jonka joku jossakin on jotenkin aloittanut.

Se joku voit olla sinä. Kun nousemme evoluution vaakakupeissa, haltuumme uskotaan jumalallista voimaa ja auktoriteettia, jotka oikeuttavat meidät aloittamaan mahdollisesti jotain ikuisesti kestävää. Kuka pystyy sanomaan, ettei sinun rakkautesi liekin hehku juuri tästä hetkestä lähtien hehkuisikaan ikuisesti Jumalan Olemuksen jatkumossa?

Ympyrän muodossa Jumalan alun ja lopun mysteeri saa ratkaisunsa. Jumala itse on ympyrä, jolla ei ole syklien alkua eikä loppua. Niin kauan kun ihminen on erossa Jumalasta, hän pysyy pisteenä ympyrän kehällä Äärettömyyden virrassa toteuttaen elämän syklejä, joita hän ei välttämättä edes tiedosta. Mutta sitten kun hän on läpäissyt vihkimysprosessin kierrokset – kohtalon spiraalit, jotka avaavat hänen yksilöllisyytensä täyden mallin – hän ansaitsee oikeuden tulla yhdeksi elämän suuren ympyrän keskipisteen kanssa.

Paluu Jumalan luokse

Kosmoksen sydämenlyönnin sykli huokuu elämän energioita kaikille luoduille, suurille ja pienille. Sen kautta voi osaksemme virrata jatkuvaa lohtua elämämme myrskyjen ja koettelemusten aikana. Näin syklien laki toimii siis Lohduttajan oman liekin työkaluna. Se on maapallon ympärille kiedottu kapalovaate. Maanpinnan virtaukset, säteilyt sen aurinkokeskuksesta, syklien laki, lohdutuksen liekki, heti kuulotasomme alapuolelta tuleva humina siirtävät meille tätä syklisen lain lohtua, jossa Jumalan Sana puhuu.

Elämä on jatkuvaa ja syklien laki antaa lupauksen elämän jatkuvuudesta. Jumalan sydän sykkii edelleen. Syklisen paluun ratas pyörittää karmallisten luomustemme puolia.

Syklien lain mukaisesti olemme näin valmiit jälleen kerran suuntaamaan kurssimme kohti olemassaolomme yhdyssidettä ja kiertymään sen lävitse. Yhdyssiteemme on itse Sana, ja syklinen laki on Sanan, ikuisen Logoksen virtausta. ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.” ”Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.”

Kun tulemme yhteneväksi Jumalan ympyrän keskellä olevan pisteen kanssa, meille suodaan voima merkitä Jumalan sykliset energiat laadulla, joka ilmentää omaa Jumalaan suuntautunutta ajatustamme tai haluamme. Tällä tavoin palaamme Jumalan luokse pysyväksi atomiksi hänen olemukseensa – Sanan kautta, Sanan joka on avataaroissa tullut lihaksi ilmentymisen syklisen lain mukaisesti. Suuret manut, eri aikakausien ja niiden aikaisten rotujen lainlaatijat, vahvistivat Sanan syklin, jonka mukaan kaikki siemen, joka on lähtenyt liikkeelle suuresta Elämänpuusta, voi palata Sanan kautta syklien lakina.

Syklien laki on ilo. Se ilo olet sinä äärettömyyden keskipisteessä. Sinussa juhlii tieteen ja uskonnon liitto – sinun yhtymisessäsi elävään Sanaan.

Jumalalla ei ole alkua eikä loppua, koska hänen olemuksensa sulkee sisäänsä syklien maailmankaikkeuden ja kaiken, mikä edeltää ja seuraa niitä Hengen muotoutuneissa ja muodottomissa ulottuvuuksissa. Ihmisellä puolestaan näyttää lyhyellä aikavälillä olevan alku ja loppu, koska hän samastuu siihen spiraalin osaan, joka saa alkunsa Hengestä, kehittyy Aineessa ja palaa takaisin Henkeen. Kun ihmisen alut ja loput nähdään osana Jumalan Itsetietoisuuden loppumattomia syklejä, ihminen tajuaa, että vaikka hänen oman elämänsä spiraalit etenevät lineaarisesti ulkoisten rajallisten sfäärien mallin mukaisesti, todellisuudessa ei kuitenkaan ole mitään loppua hänen tietoisuutensa kokoon kääriytymiselle ja kasvuun avautumiselle.

Kun ihminen palaa takaisin Jumalan luokse, hän järjestää keräämänsä energiaspiraalit linjaan Jumalan olemuksen Suuren Spiraalin mukaisesti. Tällöin sekä Jumala että ihminen ylittävät aikaisemman tilansa rajat ja syklien laki toteuttaa transsendenssin eli rajan ylittämisen lain. Jumala ylittää itsensä samalla kun ihminen ylittää itsensä, sillä Jumala on ihmisessä ja ihminen Jumalassa. Syklien yhtymisen myötä ihminen kasvaa Jumalassa ja Jumala kasvaa ihmisessä; niinpä uusia luomakuntia syntyy jatkuvasti spiraaleiksi, jotka laajentavat Äärettömän Ykseyden ympyrää.

Katso myös

Jumala

Evoluutio ja involuutio

Planeettojen evoluutio

Manvantara

Kosminen muna

Kosminen kello

For more information

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, The Path to Immortality, Chapter 1, “The Law of Cycles.”

Sources

Elizabeth Clare Prophet, Predict Your Future: Understand the Cycles of the Cosmic Clock, pp. 9-15.